Peltorobotit ovat pitkään olleet tulevaisuuden lupauksia, mutta Suomessakin ne ovat vihdoin alkaneet yleistymään.
Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön ensimmäiset kaupalliset peltorobotit, ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Laitteet kylvävät, kitkevät rikkakasveja ja vähentävät kasvinsuojeluaineiden tarvetta merkittävästi. Kyse ei ole enää prototyypeistä tai tutkimuskäytöstä, vaan toimivista työkoneista, jotka tekevät töitä suomalaisilla pelloilla ympäri vuorokauden.
Tässä artikkelissa käymme läpi, miten peltorobotiikka toimii käytännössä, millaisia tuloksia suomalaiset viljelijät ovat saaneet ja kenelle maatalousrobottiin investoiminen voi olla järkevää.
Miten peltorobotti toimii?
FarmDroid FD20 on tanskalaisvalmisteinen kylvörobotti, joka on suunniteltu erikoiskasvien viljelyyn. Sen toimintaperiaate on yksinkertainen: robotti kylvää siemenet pellolle ja tallentaa jokaisen siemenen tarkan GPS-sijainnin. Kun kylvö on tehty, robotti siirtyy haraamaan rikkakasveja kylvötiedon perusteella.
Toisin kuin monet muut maatalousrobotit, FarmDroid ei tarvitse kameroita tai konenäköä kasvin tunnistamiseen. Rikkakasvien torjunta perustuu pelkästään siihen, että robotti tietää tarkalleen, mihin jokainen siemen on kylvetty. Tämä mahdollistaa harauksen jo ennen kuin viljelykasvi on orastunut, joten rikkakasvit eivät ehdi kasvaa suuriksi ja ne on helppo kitkeä mekaanisesti.
Robotti toimii aurinkosähköllä. Neljä akkua latautuvat laitteen päällä olevilla aurinkokennoilla, ja aurinkoisina päivinä robotti jaksaa työskennellä 24 tuntia vuorokaudessa. Se on kirjaimellisesti yökyöpeli, joka tekee hiljaista työtä silloinkin, kun viljelijä nukkuu.
Suurin työleveys on kolme metriä, ja se voidaan jakaa 4–8 riviin rivivälillä 25–75 senttimetriä. Hehtaarin alan robotti kitkee parhaimmillaan noin viidessä tunnissa, ja 20 hehtaarin kylvämiseen kuluu noin viikko.
FarmDroid Suomessa – Viljelijän omia kokemuksia
Huittislainen viljelijä Juha Jarttu on yksi Suomen peltorobotiikan edelläkävijöistä. Hän hankki FarmDroid-peltorobotin sokerijuurikkaan viljelyyn reilun 30 hehtaarin alalle – kymmenen hehtaaria enemmän kuin mihin valmistaja suosittelee yhtä robottia. Cultum toimitti robotin ja oli mukana käyttöönotossa.
AGRImedian haastattelussa Jarttu kertoo ensimmäisen kauden kokemuksistaan. Koneviestin kenttäpäiväraportissa puolestaan todetaan, että robotti toimi oleellisilta osiltaan suunnitellusti: juurikkaat pysyivät harauksessa ehyinä, ja kokonaisuus yllätti myönteisesti.
Satakunnan ELY-keskuksen tiedotteen mukaan Jarttu ei ole löytänyt robotista negatiivista sanottavaa: kun käyttöönottovaikeuksista päästiin, robotti on toiminut juuri niin kuin pitääkin.
Haraustulokset näkyivät pellolla selvästi. Kontrolliruuduissa, joissa torjuntaa ei tehty, kasvillisuus oli tiheää ja rikkakasvilajeja paljon. Robotin hoitamilla alueilla ero oli selvä. Aivan taimien vierelle rikkakasveja väistämättä jäi, koska robotti jättää parin kolmen senttimetrin turvaetäisyyden taimiin – mutta se on pieni hinta siitä, että työ hoituu ilman kemikaaleja.
Sokerijuurikkaan lisäksi Jarttu on testannut robottia syysrapsin kylvössä. FarmDroidin tarkka GPS-sijaintitieto sopi hyvin rapsin vaatimaan harvaan kylvöön, ja sään suosiessa rapsi taimettui viikossa.
Paljonko peltorobotti maksaa?
Puhutaan asioista suoraan: peltorobotti on iso investointi. FarmDroidin hinta liikkuu noin 70 000–170 000 euron välillä riippuen varustelusta ja mallista.
Kylvötyöllä robotti ei ikinä maksa itseään takaisin, kuten Jarttukin on todennut. Sen sijaan säästöä kertyy kasvinsuojeluaineiden käytön vähenemisestä. Noin 30 hehtaarin juurikasalalla kasvinsuojeluaineet maksavat 5 000–10 000 euroa kasvukaudessa. Jos robotin avulla kasvinsuojeluaineet voidaan jättää kokonaan pois tai niiden käyttöä vähentää merkittävästi, syntyy konkreettista säästöä.
FarmDroidin vuonna 2024 lanseeraama täsmäruiskutuslisäosa mahdollistaa kasvinsuojeluaineiden kohdistamisen pienelle alueelle kasvin ympärille, minne harauksen veitset eivät yllä. Tämä tarkkuustekniikka käyttää jopa 94 prosenttia vähemmän kasvinsuojeluaineita perinteisiin menetelmiin verrattuna. Se tekee robotista kiinnostavan vaihtoehdon myös tavanomaisessa viljelyssä, ei vain luomutuotannossa.
Lisäksi Jarttu on huomannut epäsuoran hyödyn: juurikkaan kasvinsuojeluaineet vaikuttavat seuraavan vuoden viljasatoon. Ilman kasvinsuojeluaineita tätä ongelmaa ei ole.
Satakunnan ELY-keskus myönsi Jartun robotin hankintaan maatalouden investointituen, joka oli 40 prosenttia hankintahinnasta. Tuki myönnettiin ympäristön tilaa parantavana investointina. Investointituki on merkittävä tekijä, joka kannattaa selvittää oman alueen ELY-keskuksesta ennen hankintapäätöstä.
Kenelle peltorobotti sopii?
Peltorobotti ei ole ratkaisu jokaiselle tilalle, mutta se sopii erityisen hyvin tiettyihin tilanteisiin:
Erikoiskasvien viljelijät. Sokerijuurikas, porkkana, sipuli, pinaatti, punajuuri, kaali, rypsi, rapsi ja yrtit – FarmDroid soveltuu yli 50 kasvilajin viljelyyn. Erityisesti kasvit, joille ei löydy tehokkaita aineita kemialliseen rikkakasvintorjuntaan, hyötyvät robotista eniten.
Luomuviljelijät. Mekaaninen rikkakasvintorjunta on luomutuotannon kulmakiviä, mutta se on perinteisesti ollut työlästä. Peltorobotti automatisoi tämän työvaiheen ja tekee siitä tasalaatuista.
Tilat, joilla työvoimapula on ongelma. Kitkentätyö on fyysisesti raskasta ja vaikea rekrytoida. Robotti tekee työtä vuorokauden ympäri valittamatta, ja vapauttaa viljelijän ajan muihin töihin.
Ympäristötietoiset viljelijät. Kasvinsuojeluaineiden vähentäminen on ympäristöteko, ja investointituen saaminen ympäristöperusteisena on realistista.
Tilakoon puolesta valmistaja mitoittaa yhden robotin noin 20 hehtaarin kokonaisalalle. Jartun kokemus 30 hehtaarilla osoittaa, että rajoja voi testata, mutta se vaatii hyvää suunnittelua.
Maatalousrobotiikan tulevaisuus Suomessa
Cultum Oy:n Matti Laurila on seurannut maatalousrobotiikan kehitystä läheltä. Hän näkee, että maataloudessa on käynnissä suurin muutos sitten 1960-luvun vihreän vallankumouksen.
”Olen itse nähnyt, miten traktori korvasi hevosen ja nyt näen, kun robotit korvaavat ihmisen”, Laurila sanoo.
FarmDroidin lisäksi markkinoilla on muitakin peltorobotteja. Sveitsiläinen Ecorobotics Ara on konenäköön perustuva tarkkuusruisku, jolla voidaan valita, ruiskutetaanko viljelykasvia vai sen ympärillä kasvavia rikkakasveja. Sokerijuurikkaalla tehdyissä kokeissa sadonlisäys oli viisi prosenttia, kun itse juurikas jätettiin ruiskuttamatta kasvinsuojeluaineella.
Kehitystä hidastavat kuitenkin lainsäädäntö ja tutkimuksen vähäisyys. Droonien käyttö maataloudessa odottaa eurooppalaista lainsäädäntöä, ja autonomisten traktoreiden tilanne on vastaava. Suomen puutarhatutkimuksen resurssit ovat tiukoilla, mikä herättää kysymyksen siitä, pysyykö Suomi kehityksessä mukana.
Maailmanlaajuisesti FarmDroid-robotteja on käytössä jo noin 500 kappaletta, ja niillä hoidetaan yli tuhannen hehtaarin pinta-ala. Suomessa laitteita on vasta muutama, mutta kiinnostus kasvaa. Työtehoseura ja Luonnonvarakeskus tutkivat robotteja PeltoRobo-hankkeessa, ja käytännön kokemukset suomalaisilta pelloilta rohkaisevat uusia viljelijöitä kokeilemaan.
Miten edetä, jos peltorobotti kiinnostaa?
Jos peltorobotiikka kiinnostaa, suosittelemme kolmea askelta:
- Laske kannattavuus omalle tilallesi. Kuinka paljon kasvinsuojeluaineisiin menee rahaa vuodessa? Kuinka paljon kitkentätyöhön kuluu aikaa ja työvoimakustannuksia? Nämä luvut kertovat, onko investointi järkevä juuri sinun tilallasi.
- Selvitä investointituki. Ota yhteyttä alueesi ELY-keskukseen ja kysy maatalouden investointituesta. Ympäristöperusteinen tuki voi kattaa merkittävän osan hankintahinnasta.
- Ota yhteyttä meihin. Cultum Oy on FarmDroid-peltorobotin maahantuoja Suomessa. Kerromme mielellämme lisää laitteesta, sen soveltuvuudesta eri kasveille ja autamme kannattavuuslaskelmissa. Olemme olleet mukana Suomen ensimmäisissä peltorobottikokemuksissa alusta asti.
Cultum Oy on suomalainen maatalouden erikoiskoneisiin, robotiikkaan ja nestelannoitteisiin keskittynyt yritys. Lisätietoja: info@cultum.fi | +358 40 563 9496